Päätöksenteko
Tuomiokapitulin istunto
Tuomiokapitulin kollegion tehtävänä on hoitaa hiippakunnan kirkollista hallintoa ja toimintaa. Se ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii eri seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena. Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi molemmat piispat, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani. Pappisasessorit valitaan kerrallaan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen tuomiokapituliin. Istunnossa on hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Tuomiokapitulin pöytäkirjat ovat julkisilta osiltaan luettavissa Domus-julkaisuissa.
- Piispa Mari Leppänen
- Arkkipiispa Tapio Luoma
- Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen, aulikki.makinen (at) evl.fi
- Pappisasessori Jani Kairavuo, jani.kairavuo (at) evl.fi
- Lakimiesasessori Matleena Engblom, matleena.engblom (at) evl.fi
- Hiippakuntadekaani Mika Nokelainen, mika.nokelainen (at) evl.fi
- Pappisasessori Anna-Kaisa Hautala, anna-kaisa.hautala (at) evl.fi
- Maallikkojäsen Maria Lahtinen, maria.k.lahtinen (at) gmail.com
- Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi, annikka.viitaniemi (at) salo.fi
- Tuomiokapitulin istunnon sihteeri, Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen pauliina.jarvinen (at) evl.fi
Arkkihiippakunnan edustaja kirkkohallituksen täysistunnossa 2024-2028
- Kimmo Koivisto, kimmokoivisto57 (at) gmail.com
Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Hiippakuntavaltuusto hyväksyy vuosittain hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarvio ja tilinpäätös toimintakertomuksineen. Hiippakuntavaltuustolla on vähintään kaksi kokousta vuodessa. Hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään helmikuussa pidettävässä kokouksessa ja toiminta- ja talousarvio käsitellään touko- kesäkuussa pidettävässä kokouksessa. Aloitteita käsitellään kaikissa kokouksissa.
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot ja aloitteita kirkolliskokousedustajat.
Luottamushenkilöt
Seurakuntien luottamushenkilöt valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Luottamushenkilöt vastaavat seurakunnan strategisesta. Se määrittää seurakunnan tavoitteet ja kehityssuunnat. Luottamushenkilöt päättävät seurakuntien määrärahoista, sekä henkilöstöä ja kiinteistöjä koskevissa asioista. Seurakunnan viranhaltijajohto vastaa operatiivisesta johtamisesta, ja huolehtii toiminnan järjestämisestä ja toteutuksesta.
Seurakuntien luottamushenkilöt edustavat laajasti koko jäsenistöä: kirkon ovet ovat avoinna erilaisille mielipiteille.
Uusi kirkkolaki
1.7.2023 astuu voimaan uusi kirkkolainsäädäntö. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lisäksi lainsäädäntöä on jaettu uusiin erillislakeihin: laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi ja näin tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Lisäksi on vähennetty yksityiskohtaista sääntelyä erityisesti kirkkolaissa.
Täältä löydät arkkihiippakunnan koulutusmateriaaleja ja tietoja uuden kirkkolain käyttöönotosta >>
Hiippakunnalliset kolehdit
Kirkkohallitus päättää vuosittain seurakuntien päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Suomenkielisten hiippakuntien tuomiokapitulit määräävät vuosittain kaksi kolehtia hiippakunnallisiin tarkoituksiin.
Listan hiippakunnallisista kolehdeista löydät täältä
Kirkkohallituksen yleiskirje 35/2023, Vuoden 2024 kirkkokolehdit
Kunniamerkit
Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.
Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja kirkolliset järjestöt lähettävät omat kunniamerkkejä koskevat esityksensä puoltojärjestyksessä hiippakuntansa tuomiokapitulille määrätyn aikataulun mukaisesti. Tuomiokapitulit asettavat saamansa ja laatimansa esitykset lopulliseen puoltojärjestykseen ennen lähettämistä Kirkkohallituksen kunniamerkkitoimikunnalle. Tuomiokapitulin istunnolle osoitetut kunniamerkkiehdotukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen turku.tuomiokapituli(at)evl.fi. Vuonna 2023 päivämäärät ovat seuraavat: ritarikuntien kunniamerkkiesitykset viimeistään 3.4.2023. Pro ecclesia -mitaliaesitykset viimeistään 14.5.2023.
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit
Vaalit pidetään yhtä aikaa joka neljäs vuosi. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa (8 arkkihiippakunnasta) ja 32 pappisedustajaa (4 arkkihiippakunnasta). Hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkoa ja 7 pappisedustajaa.
Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Pappisjäsenten ja –edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki hiippakunnan papit.
Pappisasessorit
Tuomiokapituli kollegioon kuuluu kaksi pappisasessoria, jotka papisto valitsee vaalilla. Pappisasessorin toimikausi kestää kolme vuotta. Sama henkilö voidaan valita pappisasessoriksi enintään kahdeksi toimikaudeksi. Tehtävä on osa-aikainen ja sitä hoidetaan oman viran ohella. Pappisasessori valmistelee ja esittelee asioita tuomiokapitulin istunnossa ja ottaa osaa päätöksen tekoon. Tuomiokapitulin istuntoja pidetään noin kolmen viikon välein. Lisäksi asessori osallistuu seurakuntiin tehtäviin piispantarkastuksiin. Hän on mukana myös uusien pappien vihkimisessä ja koulutuksessa.
