Kirkon yhteistoiminta on säännelty kirkon yhteistoimintasopimuksessa. Syksyn 2023 kirkolliskokous on esittänyt kirkon yhteistoimintalain säätämistä. Hallituksen esitystä on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä joulukuusta 2023 saakka.
Tavoitteena on edistää yhteistoimintaa kirkon työpaikoilla, lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja edistää työpaikoilla yhteisesti tehtävää kehittämistyötä. Lakiesitys vastaa sisällöllisesti lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (voimaan 1.1.2022), jota valmisteltaessa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi, että yhteistoimintaa koskeva sääntely tulisi ulottaa myös evankelisluterilaiseen kirkkoon. Yhteistoiminnasta sopiminen virka- ja työehtosopimuksen tasolla ei ole riittävää, etenkin kun sopimuksesta puuttuvat hyvitysseuraamukset.
Yksi avoin, olennainen kysymys on, minkä kokoisiin työnantajayksiköihin lakia sovellettaisiin. Kirkolliskokouksen esityksessä henkilöstömäärä on vähintään 20 työntekijää (sama kuin yksityisen puolen yhteistoimintalaissa). Suomen hallitus kuitenkin selvittää parhaillaan mahdollisuutta nostaa raja 50 hengen yrityksiin, ja oletettavasti tavoitteena on yhdenmukaistaa eri sektorien lakien soveltamiskriteerit. Evankelisluterilaisessa kirkossa 50 työntekijän raja pudottaisi valtaosan työnantajayksiköistä lain ulkopuolelle, kuten se tekisi myös yksityisellä puolella. Suomi on pienten työpaikkojen maa.
Sisällöllisesti luvassa ei ole isoja muutoksia. Jo nykyisessä yhteistoimintasopimuksessa on määräykset jatkuvan vuoropuhelun käymisestä ja muutostilanteista. Suurin muutos olisi soveltamisrajan lisäksi velvoite tuntuvien hyvitysten maksamiseen, jos yhteistoimintalakia on rikottu.
Sääntelytavasta riippumatta yhteistoiminta pitäisi nähdä työpaikan luontevana tapana työnantajan ja työntekijöiden väliseen keskusteluun ja informaation kulkemiseen. Mikä on tilanne sinun seurakunnassasi?