Miksi viittomakieli ei ole kansainvälistä? Tätä moni ihmettelee ja jatkaa, että silloin minäkin opettelisin viittomaan. – Tilanne on sama, jos ehdotettaisiin, että suomea tai turun murretta puhuttaisiin kaikkialla!
Suomessa on kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen. Sen lisäksi on omat murteensa eri alueilla. Viittomakieli on kehittynyt kuurojen omissa yhteisöissä. Kieliä käyttävät syntymäkuurot, kuuroutuneet, jotkut huonokuuloiset, viittomakielisten läheiset ja ystävät, kuurojen kanssa työtä tekevät, tulkit ja tutkijat. Suomen Kuurojen Liitto ry:n mukaan Suomessa on noin 10 000 – 14 000 viittomakielen taitoista ihmistä, joista kuurojen osuus on noin 5000. Suomenruotsalainen viittomakieli on tällä hetkellä uhanalainen kieli, sillä sitä käyttää vain noin sata henkeä. Hyvin usein pidetään itsestään selvänä, että Suomessa kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa sujuvasti suomea. Usein kuurojen äidinkieli on viittomakieli ja suomi toinen kieli, kuten suomenkielisillä ruotsi.
Ihmisillä on oikeus äidinkieleensä, joka on usein myös ihmisen tunnekieli. Esimerkiksi jumalanpalvelus on toisenlainen, kun voi osallistua – tätä voi itse kuvitella seuratessa vieraskielistä palvelusta. Viittomakieli on kaunis kieli, monipuolinen ja rikas ilmaisuiltaan. Eläytyminen ja ilmeet, kehon ja käsien liikkeet ovat kuvailevaa kerrontaa. Kielellinen identiteetti, kuuluminen yhteisöön ja sen kulttuurin tunteminen on tärkeää.
Parhaillaan vietetään kansainvälistä kuurojenviikkoa. Kuurojen Liitto järjestää viikon kunniaksi perinteiset verkkobileet, webinaarit pe 22.9. klo 18. Kaksituntinen sisältää viihdettä, asiaa ja yllätyksiä. Lähetys on suora, mutta löydät sen myös myöhemmin tallenteena Viittomakielisestä kirjastosta. Kansainvälinen viittomakielenpäivä on myös tällä viikolla lauantaina 23.9. Verkko-osoite: kuurojenliitto.fi
Tiinakaisa Honkasalo
Kuurojenpappi, viittomakielinen työ /yhdenvertaisuusasiat
#Ajantasalla on arkkihiippakunnan asiantuntijoiden kirjoitussarja, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita