Laulan mielelläni, joskaan en aina ihan nuotissa. Rytmit menevät usein jalan alle ja valtaavat niin, että musiikki liikuttaa koko ihmistä. Konsertissa en välttämättä ole aina ihan perillä mitä lavalla tapahtuu, mutta nautin vailla suorituspaineita.
Laajasti ymmärrettynä olen siis musikaalinen.
Muusikkoystäviltäni olen kuitenkin kuullut, että konserteissa käyminen ei välttämättä ole heille yhtä vaivatonta. Kuulemma analysoiva puoli ottaa vallan ja muusikko kuuntelee toisten työskentelyä kriittisin, vertailevin ja kehittävin korvin.
Tunnistan muusikon kokemuksessa samaa kuin siinä tavassa, miten itse asetun jumalanpalvelukseen. Liian usein asetun penkkiin messuammattilaisena, en seurakuntalaisena.
Tahtoisin asettua levollisesti, sydän ja mieli avoinna kuulemaan, mitä Jumalalla on asiaa. Usein kuitenkin löydän messussa itseni päänsisäisestä väittelystä tai tallentamassa hyviä käytäntöjä omaan työhöni.
En ole aivan varma, onko tällainen järkikärjellä lähestyminen hedelmällisin tapa elää pyhää.
Fransiskaani-isä Richard Rohr kirjoittaa, että jumalanpalvelus on pohjimmiltaan transrationaalista. Se ei siis ole irrationaalista sen enempää kuin rationaalista, se ei ole vain jotain järjetöntä mutta ei myöskään lopulta antaudu järkevien ihmisten haltuun.
Jumalanpalvelus on pohjimmiltaan jotain aivan muuta, ja se ylittää järjen, järjettömyyden ja kaiken inhimillisen. Jumalanpalveluksen ydin on kolmiyhteinen Jumala, mysteereistä suurin, joka tuntee perinpohjaisesti loputkin ihmiselämän mysteerit, niin kuin musiikin, rakkauden, kuoleman ja kärsimyksen.
Jumalanpalveluksen ”jotain aivan muuta” -luonne tarkoittaa sitä, että pyhä vapauttaa ihmisen omista rajoistaan elämään Jumalan valtakunnan elämää nyt ja tässä.
Sellainen kokemus, vaikka pieni välähdyksenomainen hetkikin, kantaa. Ei tarvitse ymmärtää eikä osata, riittää, kun pyhä vie. Jumalanpalvelus voi olla paikka, jossa ihminen tulee entistä enemmän itsekseen, Jumalan kuvaksi, ja jossa meitä liitetään entistä tiiviimmän pyhien yhteyteen, toinen toisiimme.
Laajasti ymmärrettynä messun rakastaminen on mahdollista, olipa siitä mitä mieltä tahansa, tai ajattelipa sitä ylipäätään.
Turussa vietetään 9.-11.5.2025 Jaetut eväät – Dela med alla -jumalanpalveluspäiviä. Merkkaathan päivämäärät jo kalenteriisi ja ole yhteydessä, mikäli haluat vaikuttaa niiden suunnitteluun.
Kati Jansa
#Ajantasalla on arkkihiippakunnan asiantuntijoiden kirjoitussarja, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita.