Helmikuussa valittu uusi kirkolliskokous on aloittanut ensimmäisen istuntoviikon Linnasmäen opistolla Turussa. Viikko alkoi eilen valtakirjojen tarkastuksella, jonka jälkeen siirryttiin Turun tuomiokirkkoon messuun. Vuoro istuntoviikon hartauksien ja messujen toteuttamisesta kiertää hiippakuntien kesken. Tällä viikolla vuoro on Helsingin hiippakunnan edustajilla. Viikolla on avajais- ja päätösmessut sekä jokaisena päivänä aamu- ja iltahartaudet.
Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se myös vastaa kirkon suhteista valtioon, muihin kirkkoihin ja järjestöihin.
Kirkolliskokouksen työskentely tapahtuu täysistunnoissa ja valiokunnissa. Jokainen edustaja kuuluu pääsääntöisesti yhteen valiokuntaan. Valiokuntia on seitsemän: laki-, hallinto-, talous-, tulevaisuus-, käsikirja-, peruste- ja yleisvaliokunnat. Lisäksi kansliavaliokunta hoitaa käytännön asioita.
Esityksiä ja aloitteita kirkolliskokoukseen voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus, hiippakuntavaltuustot ja kirkolliskokousedustajat. Asia tulee ensin täysistunnon käsittelyyn. Salissa käydään aloitekeskustelu, jossa evästetään asiaa käsittelevää valiokuntaa. Valiokunta laatii mietinnön, joka palaa joko samalla tai jollakin seuraavista istuntoviikoista täysistuntoon. Mietintö käsitellään ja siitä päätetään.
Kirkolliskokouksen päivät ovat tiiviitä. Työskentely kestää valiokunnasta riippuen aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Ruoka- ja kahvitauot rytmittävät päivää.
Ensimmäisen istuntoviikon alkupuoli menee järjestäytymiseen. Valitaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat koko kirkolliskokoukselle. Puheenjohtajana toimii arkkipiispa virkansa puolesta.
Luvassa on tiivis nelivuotiskausi. Tasa-arvoinen avioliitto, tulevaisuuden haasteita vastaava kirkon rakenne, toimitusten käsikirja ja kirkon virkarakenne ovat ainakin asialistalla.