Tämä sana hyppäsi silmilleni tuoreetta nelivuotiskestomusta luettaessa. Keikahduspisteellä merkitsee tilannetta ”jossa kulttuurinen muutos saavuttaa kriittisen vaiheen, jonka jälkeen sosiaalinen ympäristö alkaa näyttäytyä enemmän ei-uskonnollisena kuin uskonnollisena”. Tämä taasen vaikuttaa siihen että ”kaikilla ei ole samassa määrin ensikäden uskonnollista kokemusta — Niiden osalta ihmiset joutuvat tavanomaista enemmän tukeutumaan muiden ihmisten antamaan esimerkkiin ja todistukseen.”
Elämme aikaa, jossa usko Jumalaan on vähemmistön asia. Tähän viittasi kuukauden takainen Ajantasalla. Samalla nelivuoriskertomus antaa viitteitä heräävästä kiinnostuksesta hengellisiin asioihin. Rippikoululaisille tehdyssä kyselyssä usko Jumalaan oli noussut yli 10% verrattuna viime vuoteen. Muut tutkimukset nuorille ovat taasen todenneet miten uskonnon ja hyvinvoinnin suhde on pääsääntöisesti positiivinen. Tätä havaintoa vahvistaa Nuorisobarometri 2023, missä tyytyväisyys elämään oli korkeaa niillä, jotka pitivät uskontoa hyvin tärkeänä elämässään. Naiset antoivat kouluarvosanan 8 tai yli 92 %:sesti. Miehillä luku oli 84%.
Monet eivät kuitenkaan usko. Mainostajat saattaisivat innostua(?!) Meillä on tuote, joka tarjoaa elämään anteeksiantamusta, rauhaa ja merkitystä. Parhaimmillaan tämä suhde elävään Jumalaan tarjoaa avaimia hyvinvointiin.
Tehtävämme on luoda paikkoja, joissa puramme esteitä Jumalan ja ihmisten kohtaamisen väliltä. Kohtaamisia, joissa ihmiset voivat ”tukeutua esimerkkiin ja todistukseen.” Keikahduksen paikkoja Jumalamme puoleen. Hyvää adventin aikaa!