Arkkihiippakunnassa seurataan aktiivisesti seurakuntien taloutta ja niihin liittyviä rakennekysymyksiä. Meneillään on laaja Rovastikunta 2030 -hanke, jossa yhteistyössä seurakuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa visioidaan ja kartoitetaan mahdollisuutta hoitaa seurakunnallinen taloushallinto entistä laajemmissa yksiköissä seurakunnallisen toiminnan säilyessä paikallisena.
Nousiaisten rovastikunnan neljästätoista seurakunnasta neljässä, Vehmaalla, Pyhärannassa, Taivassalossa ja Kustavissa, on toiminnallisia ja taloudellisia haasteita, joiden ratkaisu ei voi odottaa Rovastikunta 2030 -hankkeen tuloksia, vaan ne on ratkaistava viipymättä.
Perustelut esiselvitykselle
Vehmaan ja Pyhärannan seurakunnissa osa henkilöstöstä on osa-aikaisia, henkilöstö on vähennetty minimiin, ja toimintoja on jouduttu taloustilanteen vuoksi supistamaan merkittävästi. Kummassakaan seurakunnassa ei ole vakinaista kirkkoherraa eikä talouspäällikköä, eikä kirkkoherran virkoja voida seurakuntien taloustilanne huomioon ottaen täyttää. Molemmissa seurakunnissa on toteutettu talouden tasapainotustoimenpiteitä, jotta vältettäisiin kriisiytyvän seurakunnan tunnusmerkit talouden osalta (Kirkkohallituksen yleiskirje 28/2021). Seurakunnan toiminnan ja henkilöstön kuormituksen osalta kriteerit täyttyvät edelleen.
Kustavin ja Taivassalon seurakuntien toiminta on jo pitkään järjestetty niin, että seurakunnilla on ollut yhteinen kirkkoherranvirka. Tämä on edellyttänyt yhteisen kirkkoherranviran haltijalta tavanomaista suurempaa työpanosta, koska tehtävässä on jouduttu hoitamaan kahden seurakunnan hallinto ja jumalanpalveluselämä, niitä yhteen sovittaen. Kirkkoherra on toiminut seurakuntien ainoana pappina. Myös seurakuntien muita tehtäviä hoidetaan tällä hetkellä siten, että lähes koko henkilöstö on yhteistä.
Taivassalon seurakunta on vuosina 2019–2022 täyttänyt kriisiytyvän seurakunnan kriteerit tilikauden tuloksen osalta, jos ei oteta huomioon kertaluonteisia eriä. Kustavin ja Taivassalon seurakuntien talouden ylläpidon keskeinen väline on ollut kiinteän omaisuuden myyminen. Koska asianmukainen taloudenpito edellyttää, että toimintaa ylläpidetään käyttötalouden tuloilla eikä pääomatuloilla, ei omaisuuden jatkuva myyminen toiminnan rahoittamiseksi ole pidemmän päälle kestävää.
Kaikissa yllä mainituissa neljässä seurakunnassa henkilöstö on kuormittumisvaarassa, koska henkilöstön määrä on vähennetty minimiin ja sijaisiin ei ole varaa. Tuomiokapitulin velvollisuus on huolehtia seurakuntien työntekijöistä myös työsuojelun näkökulmasta.
Selvittäjäksi talousjohtaja Keijo Haavisto
Tuomiokapituli on kutsunut talousjohtaja, organisaatiokonsultti Keijo Haaviston laatimaan esiselvityksen Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntien tilanteesta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Selvittäjän tehtävänä on tehdä esiselvitys em. seurakuntien talouden tilasta seurakunnallinen toiminta ja henkilöstö huomioiden.
Mikäli esiselvitys niin osoittaa, selvittäjä kartoittaa mahdolliset liitosseurakunnat ja laatii esiselvityksen pohjalta esityksen mahdollisista liitossuunnista ja liitosaikataulusta. Selvitykselle on annettu aikaa 5.12.2023 asti.
Lisätietoja:
Hiippakuntadekaani Mika Nokelainen, p. 0469221849, mika.nokelainen@evl.fi