Kriisiviestintä

Kriisiviestintä tarkoittaa tehostettua viestintää odottamattomissa tilanteissa.

Tutustu Kirkkohallituksen Valmius ja varautuminen -sivustoon, kun suunnittelette seurakunnan valmiussuunnitelmaa, jonka osana myös kriisiviestintä on.

Kriisiviestinnän kolme vaihetta

1. Varautuminen

Huolehdi, että seurakunnassasi on ajantasainen valmiussuunnitelma, jossa on myös kriisiviestintäsuunnitelma. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulee olla selkeä työnjako.

Kriisiviestintäsuunnitelma tulee päivittää ja käydä läpi vuosittain.

2. Viestintä kriisin aikana

Seurakunnassa kriisiviestinnän vastuu on kirkkoherralla tai hänen nimeämällään henkilöllä.

Arvioi, onko kriisi paikallinen vai valtakunnallinen. Jos kriisi on paikallinen, viestinnästä vastaa seurakunta ja hiippakunta. Jos taas valtakunnallinen, mukana on myös Kirkon Viestintä.

Tuomiokapitulissa kriisiviestinnän vastuu piispalla ja lakimiesasessorilla. Kriisiviestinnästä vastaa piispan erityisavustaja Anna Hälli.

Kirkon tiedotuskeskuksessa kriisiviestinnän vastuu viestintäjohtajalla ja johtoryhmällä. Ota yhteyttä viestintäpäällikköön p. 040 6881421 tai soita kriisiviestintäpuhelimeen: 09 180 2247. 

Kriisiviestinnän perusperiaatteet:
Nopeus
Avoimuus
Rehellisyys
Aloitteellisuus
Vastuullisuus
Inhimillisyys
Salassa pidettäviä asioita ei kommentoida julkisuudessa.

Sosiaalinen media kriisin aikana
Sosiaalinen media on muuttanut kriisiviestinnän luonnetta: uutiset leviävät nopeasti. Kriisiin on reagoitava nopeasti. Ihmiset ottavat aloitteen omiin käsiinsä, jos virallinen tiedottaminen ei tyydytä. Mitä suuremmasta kriisistä kyse, sitä varmemmin kriisi elää somessa omaa elämäänsä, johon vaikuttaminen on vaikeaa.

Verkkosivujen ja somekanavien on oltava kunnossa ja käyttökelpoisia ennen kriisiä. Varaa riittävästi resursseja somen seurantaan ja päivittämiseen.

3. Kriisin jälkihoito

Pidä kirjaa toimenpiteistä kriisin aikana ja käy läpi jälkikäteen, missä onnistuttiin ja mihin on syytä varautua paremmin.