Kirkkoherran virantäyttö
Tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi
Kirkkoherran viran tultua avoimeksi tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi. Viran hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tutkii hakijan kelpoisuuden virkaan ja tekee välittömässä vaalissa papinvaalia varten vaaliehdotus ja välillisessä vaalissa antaa lausunto seurakunnalle.
Hakijan kelpoisuudesta säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 10 §:ssä. Hakijan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Vuodesta 2002 lukien kirkkoherran viran hakijalla on oltava suoritettuna myös seurakuntatyön johtamisen tutkinto, johon piispainkokouksen määräyksen mukaan kuuluu yhtenä osana soveltuvuustutkinta. Lisäksi johtamistutkinnosta annetaan arvosana.
Vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei ole hakija:
- joka ei täytä KJ 6:10 säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia;
- joka on pidätettynä pappisviran toimittamisesta:
- joka on hakijana välittömällä vaalilla valittavaan kirkkoherran virkaan paitsi KJ 6:27 tarkoitetuissa tapauksissa;
tai - jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset.
Luettelon kohta 4 sisältää harkinnanvaraisen hylkäämisperusteen. Kirkkolain uudistamiskomitean perustelujen mukaan sanonta keskittää harkintaoikeuden siihen olennaiseen, onko hakijalla viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Hakija voidaan katsoa epäpäteväksi vain, jos häneltä ilmeisesti puuttuvat nämä edellytykset. Tuomiokapituli voi esimerkiksi kirkkolain 6 luvun 16 §:n nojalla edellyttää viranhakijalta hänen terveydentilansa toteamiseksi tarpeellista tutkimusta, jos se on tarpeen viranhoidon edellytysten selvittämiseksi. Myös muut, esimerkiksi johtamistaidossa, ilmenevät puutteet voivat olla niin suuria, että hakijalta voidaan katsoa puuttuvan viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset.
Lisätietoja: Pauliina Järvinen
Välitön vaali
Sen jälkeen, kun tuomiokapituli on tehnyt päätöksen hakijoiden kelpoisuudesta, sen tulee tehdä välittömässä vaalissa vaaliehdotus. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 §:n nojalla pätevistä hakijoista on vaalisijoille asetettava kolme siinä järjestyksessä, kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan ottaen huomioon viran erityiset tarpeet. Vaaliehdotusperusteet ovat siis muutoin samat kuin vanhassa vuoden 1964 kirkkolaissa, mutta sana ”ansio” on korvattu sanalla ”kyky”. Lain esitöiden mukaan tämä vähentää virkavuosien merkitystä ja lähentää papinviran ylennysperusteita perustuslaissa mainittuihin valtionvirkojen ylennysperusteisiin, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Virkavuosilla on kuitenkin käytännössä edelleen merkitystä, koska viranhakijan taito ja kyky ovat kehittyneet saavutetun kokemuksen myötä. Täytettävän viran erityiselle tarpeelle on säännöksessä annettu entistä suurempi merkitys. Uudistamiskomitea toteaa, että julkisyhteisön virat ovat yhteisölle kuuluvien tehtävien suorittamista varten, ja siksi virkaylennysperusteista säädettäessä on ensisijaisesti otettu huomioon yhteisön tarpeet.
Vaaliehdotuksen perusteet muodostuvat edellä esitetyn mukaisesti kolmesta osa-alueesta:
1. Taito, johon luetaan opinnot sekä työkokemus ja sen kautta saadut tiedot ja viranhoitokokemus sekä henkilöstökoulutus;
2. Hakijan aikaisempaan viranhoitoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset kyvyt haettavana olevan viran hoitamiseen;
ja
3. Haettavana olevan kirkkoherran viran erityiset tarpeet.
Ylimääräistä vaaliehdokasta koskevat säännökset on kumottu 1.1.2014 lukien.
Välillinen vaali
Välillisessä vaalissa tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan.